Tavoitteita oli kolme:

1. taata maahanmuuttajille matala osallistumiskynnys liikuntaan ja helpottaa heidän tiedonsaantiaan liikunnasta

2. varmistaa että kunnat kiinnittävät erityishuomiota maahanmuuttajien tarpeisiin jaettaessa kunnallista tukea

3. taata maahanmuuttajille mahdollisuus vaikuttaa kuntiensa liikuntasuunnitteluun

Vuoden 2010 loppuun mennessä kuntaprojektissa olivat eri vaiheissa ja hieman eri tavoin olleet mukana Espoo, Oulu, Turku, Tampere, Jyväskylä, Helsinki, Kouvola ja Vaasa.

Kuntavierailujen perusteella totesimme, että useissa kunnissa oli seuraavia ongelmia:

1. Maahanmuuttajaseurat ja -organisaatiot eivät saaneet toimintaansa tukea kunnalta, koska ne olivat liian pieniä, niillä ei ollut riittävää rakennetta tai statusta.

2. Maahanmuuttajaseurat eivät kilpailleet tarpeeksi korkealla tasolla täyttääkseen kuntien avustuskriteerit.

3. Maahanmuuttajaseurojen edustajilla ei ollut riittävää tietoa siitä, miten ja mitä kanavia käyttäen he voivat olla yhteydessä kunnan viranomaisiin omiin asioihinsa liittyen.

4. Yksittäiset maahanmuuttajat eivät saaneet riittävää tietoa liikuntamahdollisuuksista.

5. Yksittäisille maahanmuuttajille ei tarjottu mahdollisuuksia osallistua harrastustason liikuntaan.

6. Kuntien liikuntasuunnittelussa tai päätöksenteossa ei ollut mukana maahanmuuttajien edustajia.

7. Kuntien eri osastoilla, jotka toimivat maahanmuuttajien kanssa oli hyvin vähän tai ei lainkaan kommunikaatiota keskenään.

Projektin tärkeimpiä toimintamuotoja olivat ns. pyöreän pöydän keskustelut, joihin Liikkukaa ry ja kunnan liikuntavirasto kutsuivat muita tahoja. Mukana oli maahanmuuttajaseurojen, sosiaaliviraston, työvoimatoimiston ja maahanmuuttajapalveluiden edustajia ja muita asiasta kiinnostuneita.

Useassa tapauksessa tämä oli ensimmäinen kerta kun eri virastot keskustelivat keskenään maahanmuuttajien liikunnan järjestämisestä. Yhteistyökunnissa järjestettiin myös BOSSI-luentoja eri toimijatahoille. Oli erittäin positiivista, että eri tahot huomasivat voivansa tukea toisiaan paljonkin.

Kunnallinen päävastuu maahanmuuttajaliikunnasta on kuitenkin liikuntaviranomaisilla. Jatkuvat suosituksemme näille tahoille ovat:

1. luoda Seuraparlamentti ja taata edustus maahanmuuttajille

2. organisoida pyöreäpöytä -keskusteluja vähintään vuosittain, osallistujina maahanmuuttaja- ja perinteiset seurat ja viranomaiset

3. nimetä virastoon henkilö joka vastaa maahanmuuttaja-asioista

4. varmistaa että nimetty henkilö ylläpitää verkostoa ja yhteyksiä maahanmuuttajayhteisössä 

5. lisätä yhteisöllisyysarvo kriteeriksi saada tukea; ilmoittamalla että maahanmuuttajien mukaan ottaminen ja heille liikuntamahdollisuuksien antaminen on yhteisöllisyysarvoa

6. hyödyntää Liikkukaa ry:n tarjous Bossi -koulutuksesta ja osallistua Respect –kampanjaan paremman asenneilmapiiri luomiseksi

Kolmen vuoden jälkeen saatoimme todeta, että useimmissa kunnissa kaikissa kolmessa alkuperäisessä tavoitteessa oli edistytty merkittävästi. Luonnollisesti suurin ansio hyvästä kehityksestä kuuluu kunnille itselleen, mutta olemme iloisia, että olemme voineet tarjota tukeamme ja olleet selkeästi oikeaan aikaan tekemässä oikeita asioita. Helmikuussa 2011 Liikkukaa palkitsi mielestämme hankeaikana parhaiten toimintaansa kehittäneen kunnan, Espoon, Global Family -palkinnolla.

Liikkukaa ry pyrkii vastaamaan kuntasektorin tarpeisiin myös projektin päättymisen jälkeen.

Näemme, että jatkossa kuntayhteistyössä on tärkeää:

A. taata kunnissa aloitettujen palveluiden ja viestinnän kehittämisen jatkuminen tulevaisuudessa

B. saada esiin hyvät kokemukset ja käytännöt ja rohkaista useampia kuntia aloittamaan vastaava kehittämisprosessi

C. jatkaa tiedonvaihtoa ja vahvistaa yhteistä kykyämme vastata muuttuviin monikulttuurisen liikunnan tarpeisiin kunnissa.

D. edelleen kehittää verkostoa ja kommunikointia maahanmuuttajaryhmien, Liikkukaa ry:n ja kuntien välillä

E. aktivoida maahanmuuttajanaisten osallistumista suunnitteluun ja päätöksentekoon

F. aktivoida ja auttaa perinteisiä liikuntaseuroja integroimaan maahanmuuttajia